Exploring With Eepi

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

4th: "Even a broken clock is right twice a day." - Alan Turing

Viime viikko oli mukava. Rakastan mun host-perhettä niiiin paljon! Oon tosi super onnellinen ja kiitollinen, että he valitsivat minut ja saan elää heidän kanssaan. He ovat aivan mahtavia ja maailman mukavimpia!! I love them so so so much!

Koris alkoi virallisesti, mutta me managerit ei oikein tehdä yhtään mitään, joten vaan istutaan ja chillataan. Teen yleensä läksyt treenien aikana, sillä treenit loppuu vasta viideltä. Treeneissä saattaa tulla vähän tylsää, mutta mieluummin olen siellä tekemättä mitään ja nähdä ihmisiä, kuin yksin himassa tekemässä ei mitään.

Tein kuviksessa erään laisen muotokuva työn. Pidin sen tekemisestä, koska en ole tehnyt mitään sellaista aikaisemmin. Opettajakin vissiin piti siitä sillä hän laittoi sen koulun käytävälle näytille. Työssä on yhdistety air brushing- tekniikkaa ja mustekynällä työskentelyä. Muotokuvanani käytin Eddie Redmayneä. Päämääränä oli saada naama näyttämään siltä, että se olisi muodostunut muista asioista, kuten esimerkiksi luonnosta (puista, kasveista, jne.). Minä valitsin luonto-teeman.

Amerikka sai tietää uuden presidenttinsä keskiviikkona aamuyöstä. Donald Trump voitti vaalit. Kun heräsin keskiviikkona, olin saanut monia viesteja kysyen, että mitkä fiilikset ja sen sellaista. En ole hirveän kiinnostunut politiikasta, enkä ole seurannut sitä aktiivisesti, varsinkaan Amerikan politiikkaa, joten minulla ei oikein ole mielipiteitä tästä aiheesta. Se ei hirveasti myöskään vaikuta minuun, joten annan sen olla. Täällä missä asun on paljon republikaaneja, joten Hillaryn häviö ei ollut niin iso juttu täällä, kuin se oli jossain muualla.

Torstaina koulussa vietimme veteraanien päivää. Tapahtuma pidettiin koulun jumppasalissa. Siellä oli yläkoulun ja lukion bändit soittamassa. Sinne saapui monta veteraania ja heidan perheitään. Ohjelmassa oli puheita, videoita ja musiikkia. Meillä ei Suomessa vietetä tätä (ainakaan samassa mittakaavassa), joten oli taas kerran mielenkiintoista olla osana amerikkalaista perinnettä.

Perjantaina menin koulun jälkeen Marylle yökylään. Teimme läksyjä ja ruokaa. Katsoimme leffoja ja söime jätskiä. Nautin olostani. Valvoimme myöhään, mutta se kuuluu asiaan, eikös niin?

Lauantai aamulla minä, Mary ja Joe, menimme Pizza Ranchiin puhumaan opettajaryhmälle omista koulusysteemeistämme. He kyselivät kaikenlaisia kysymyksiä, kuten millaisia läksyjä saamme ja miten meidän koulut toimii ylipäätään. Olen huomannut, että nautin esittämisestä ja puhumisesta ihmisille. Minä pidin tapaamisesta, ja minusta se oli oikein mielenkiintoinen. Launtaipäivällä tein Cinnamon Roll muffinsseja. Oli aika jännää. Lopputulos oli kuitenkin herkullinen kaikkien mielestä.

Illalla katsoin leffan nimeltä The Imitation Game. Pidin siitä todella paljon. Elokuva kertoo siitä, kuinka Alan Turing (Benedict Cumberbatch) ja muutama muu brittiläinen matemaatikko yrittää ratkaista 2:n maailman sodan aikana saksalaisten käyttämän Enigma-koneen. Minusta leffa oli erittäin mielenkiintoinen. Suosittelen!!

Sunnuntaina skypetin vanhempieni kanssa. Voisin puhua heidän kanssaan joka päivä ikuisuuksia. Tuli taas niin kiva olo. Loppu päivän katsoin lisää elokuvia ja nettishoppailin. Illalla Mgonjat tulivat taas meille. Söimme aivan mahtavan illallisen. Nam!

Last week was nice. I love my host-family sooo much! I’m so super happy and blessed that they picked me and that I get to live with them. They are awesome and the world’s nicest people!! I love them so so so much!

Basketball officially started, but us managers don’t really do anything, so we just sit and chill. I usually do my homework during the practice because it ends as late as five. During the practise I can get a bit bored, but I rather be there and do nothing than be at home alone doing nothing.

I did a portrait work in art. I liked doing it, because I haven’t done anything like that before. I guess the teacher liked it too since he put my work in the school hallway to be seen. In the project we used air brushing and black markers. As my portrait face, I used Eddie Redmayne. The goal was to make the face look like it has been formed of other things like nature (trees and bushes, etc.). I chose the nature theme.

America found out their new president early Wednesday morning. Donald Trump won the election. When I woke up in the morning, my phone was filled with messages asking me what do I think of this and what's my opinion. I’m not really interested in politics, and I don’t follow them, especially the American politics. Because of that, I don’t really have an opinion about all this. The politics here don’t really affect me either, so I let be. Here where I live, there are a lot of republicans, so Hillary’s loss didn’t cause so much distress than in other places.

On Thursday we had a Veterans day program at school. It was held in the school’s gym. The high and middle school bands where there playing. There were many veterans and their families there. People had speeches and they showed us some videos. We don’t really spend Veterans Day in Finland, at least not like here, so it was interesting to be apart of another American tradition.

On Friday, I went to Mary’s house for a sleepover. We did some homework and food. We watched movies and ate ice cream. I enjoyed myself. We stayed up late, but that’s what you always do right?

On Saturday morning, me, Mary and Joe went to Pizza Ranch to speak to a group of teachers about our education systems. They asked us different questions, for example how much homework we get and how our schools are set up in general. I’ve noticed that I like presenting and talking to people. I liked the meeting. I think it was interesting. After that I made some Cinnamon Roll muffins at home. It was a new recipe, but the result was delicious according to everyone. I call that a success.

In the evening I watched a movie called The Imitation Game. I liked it very much. The movie is about Alan Turing (Benedict Cumberbatch) and few other British mathematicians who are trying to break the Enigma machine which was used by the Germans during the World War 2. I thought that the movie was super interesting. I recommend it!!

On Sunday, I skyped with my parents. I could talk to them every day for forever. I felt so good after. For the rest of the day I watched movies and online shopped. In the evening the Mgonja’s came to have supper with us. It was delicious! Yum!

Kuvis-työni // My art project

Air brushing-tekniikka // Air brushing technique

Auringonlasku koulun pihalta // Sunset from the school yard

Veterans Day Program

Mun ja Maryn jätskit // Mine and Mary's ice creams

Harlanin leffateatteri, joka on aivan Pizza Ranchin vieressä, Harlanin keskustassa // Harlan's cinema, which is located next to the Pizza Ranch in the centre of Harlan

Kaupungin talo // Town hall

Cinnamon Roll muffins ilman kuorrutusta // Cinnamon Roll muffins without the icing

The Imitation Game (pic from Google)

Tine auringonlasku pihaltamme // Another sunset from our yard

Haleja ja pusuja kaikille!

Hugs and kisses to everyone!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

3rd: Sanni - Koti-ikävä

Ajattelin ruveta postaamaan hieman useammin, koska tuon viime postauksen tekemisessä kesti aivan hirveän kauan. Näitä postauksia ei tule tulemaan joka päivä, vaikka nämä kaksi tuleekin peräkkäisinä päivinä. En vain ole ollut ajan tasalla, mutta tällä siitä pitäisi selvitä.

Minuun on viime aikoina iskenyt aina välillä hirveä koti-ikävä. Pahinta on kun ei ole koulua tai tehtävää koulun jälkeen ja pitää vaan olla. Tällöin tulee usein mietittyä Suomea tai katsottua esimerkiksi Snapissä MyStoryja. Nämä yleensä lisäävät koti-ikävää. Koti-ikävä on luonnollista ja yritän olla vellomatta siinä, vaikka välillä se on vaikeampaa. Minusta tuo Sannin uusi biisi Koti-ikävä kuvaa täydellisesti elämääni välillä. Sanni laulaa: "Mul on kiva elämä ja koti-ikävä" Tämä on kohdallani totta, sillä kaikki on hyvin ja loistavasti täällä, mutta silti on koti-ikävä.

Noniin. Se siitä sitten. Siirrytään hieman mukavempiin puheenaiheisiin. Tässä muutaman viime viikon tapahtumia.

Kävimme veneilemässä Mgonjien eli Sarahin, Gervasin ja heidän lapsensa Henryn, kanssa Missouri-joella. Sää oli erittäin mieluinen ja mukava. Aurinko paistoi eikä ollut kylmä. Ajoimme ensin Plattsmouthiin, jossa laskimme veneen vesille. Sieltä ajoimme kohti Omahaa veneellämme. Kaikki nauttivat todella paljon. Kun pääsimme Omahaan, annoimme veneen lipua joella takaisin päin itsekseen, kun söimme välipalaa. Meillä oli mukana sipsejä ja pretseleitä sekä kastiketta. Syötyämme ajoimme takaisin autolle, lastasimme veneen ja suuntasimme takaisin Harlaniin.

Harlanissa Mgonjat tulivat meille ja kaiversimme kaikki kurpitsoja, sillä Halloween oli tulossa. Pojat olivat innoissaan ensin, mutta sitten harhautuivat leikkimään. Söimme pizzaa illalliseksi. Kaikki olivat tyytyväisiä pävään. Itse pidin päivästä erittäin paljon. Nautin veneellä olosta.

Vietimme Halloween-viikonloppua Des Moinesissa Patin vanhempien luona. Ajoimme sinne perjantai-illalla. Lauantaina minä, Lucas, Pat ja Lori menimme Amesiin katsomaan college jalkapallopeliä. Iowa State (jota kannustimme) pelasi Kansas Statea vastaan. Ennen peliä oli niin sanottu tailgating eli Patin kaverit olivat laittaneet picnikin pystyyn autostaan ja monet kaverit olivat siellä syömässä, juomassa ja nauttimassa seurasta. Siinä sitten katsottiin kun ISU:n (Iowa State University) marching band esiintyi ja soitti, samalla kun me söimme ja seurustelimme. Tätä kesti hieman vajaa puolituntia, sitten oli itse pelin aika.

Paikkamme olivat hyvät, tunnelma oli katossa ja sää oli aivan loistava. Minulla oli mustat farkut jalassa ja jo muutaman minuutin jälkeen tuntui kuin jalkani olisivat tulessa. Selkäkipuja ja häviämistä lukuun ottamatta peli oli aivan huikea menestys. Pelin tunnelmaa voisi verrata Suomessa johonkin isoon konserttiin. I loved it!! Pelin jälkeen tailgating jatkui. Söimme vähän lisää ja juttelimme. Minä siirryin aika nopeasti aikuisten piireistä lasten luokse leikkimään. Olin siis ainoa minun ikäiseni siellä, minusta nuorempi oli 6-vuotias ja vanhempi varmaankin 30 vuotta. Tälläisissä tilanteissa kaipaan kaksostani Suomessa (vaikka en myöntäisikään sitä kenellekkään). Tätä tailgatingiä aikuiset jaksoivat harrastaa monta tuntia. Pääsimme lähtemään takaisin kohti Des Moinesia about seitsemän aikoihin.

Sunnuntaina kaikki menivät aamulla kirkkoon paitsi minä. En halunnut mennä. Hieman kirkossa käymisen jälkeen, menimme syömään lounasta kirkon järjestämään hyväntekeväisyystapahtumaan. Siellä oli paljon ihmisiä. Lounaana oli Thanksgiving-aterian kopiota eli kalkkunaa, perunamuussia, kastiketta, täytettä ja vihanneksia, kuten paistettuja herneitä. Syömisen jälkeen suuntasimme takaisin Patin vanhempien talolle, jossa otimme päiväunet. Päiväunien jälkeen lähdimme katsomaan leffaa. Sarah, Gervas, Henry ja toinen pikkupoika Bruce liittyivät seuraamme. Katsoimme Storks-nimisen elokuvan.

Iltapäivällä lähdimme Patin, Lorin ja Lucaksen kanssa Anconyyn, jossa edellämainittu Bruce asuu. Siellä Sarah, Gervas ja Henry liittyivät seuraamme jälleen. Kävimme siellä karkki-vai-kepponen-kierroksella. Täällä Amerikassa Halloween otetaan tosissaan, kun puhutaan talojen koristelemisesta. Pojat juoksentelivat ovelta ovelle karkkeja hakemassa, kun minä ja aikuiset kävelimme perässä. Pidin siitä todella paljon. On kiehtovaa nähdä kuinka täällä vietetään Halloweenia. Kaikkilla oli niin hauskaa! Ajoimme sieltä Des Moinesin kautta (haimme Remin), takaisin Harlaniin.

Maanantaina meillä ei ollut koulua, joten päätin että haluan käydä kummitustalossa. Menin Omahassa sijaitsevaan Mystery Manoriin koulukaverini D'Artagnanin kanssa. Oletin, että olisin kiljunut ja ollut kuoleman partaalla, mutta se ei ollutkaan niin paha kuin luulin. Pystyin pitämään pokkani, enkä kiljunut. Kummitustalossa käyminen oli jopa kivaa! Voisin mennä uudestaan, jos saan joskus tilaisuuden siihen. Toivottavasti Suomesta löytyy jotain vastaavaa ensi vuonna!

Koulussa alkoi toinen jakso, jos sitä voi siksi sanoa, sillä edelleen on sama lukujärjestys eikä mikään oikein muuttunut. Saimme pysyvät numerot aineista ja minulla oli kaikki A eli 10.

Perjantaina eli 4.11 oli Patin synttärit, joita vietimme menemällä perheen kanssa mongolialaiseen ravintolaan nimeltä huHot. Ruoka oli herkullista ja kaikki nauttivat. Ajaessamme takaisin näin tähdenlennon. Se on varmaan toinen tai kolmas jonka olen koskaan nähnyt. Kun pääsimme takaisin talolle jäin ulos katsomaan tähtiä, sillä ne on täällä aivan upeita! Koska asumme keskellä peltoja, täällä ei ole kaupunkien valoja tai puita, jotka estäisivät tähtien näkemisen. Näin jopa Linnunradan heikosti. Rakastan tätä, että näkee tähtiä!

Lauantaina Lucas esiintyi kirkon messussa muiden luokkakavereidensa kanssa, joten menimme kirkkoon poikkeuksellisesti lauantaina. Olimme Portsmouthin kirkossa, jossa oli erityinen patsas näytillä vielä sen päivän, joten messu oli omistettu sille. Messun jälkeen oli tämän alueen katolisen kirkon hyväntekeväisyystapahtuma, joka oli aika samanlainen kuin Des Moinesissa. Söimme Thanksgiving-aterian, mutta tällä kertaa kalkkunan tilalla oli uppopaistettua kanaa. Syömisen jälkeen oli huutokaupan vuoro. Ai että ne osaa puhua nopeasti. En saanut mitään selkoa siitä. Tämä kesti monta tuntia, koska oli paljon tavaraa. Huutokaupan jälkeen jälkeen oli pari arvonta peliä, jota emme voittaneet. Sitten illalla pääsimme vihdoin lähtemään kotiin.

Tänään kävimme katsomassa minun koulun näytelmää "Who's crazy now?". Se oli aika hyvä ja nautimme siitä. Se kertoi entisistä Harlanin koulun opettajista, jotka olivat seonneet ja olivat nyt mielisairaalassa. Illalla Sarah ja Henry sekä heidän koiransa Nina tulivat meille. Pati teki barbequeta ja minä leikin poikien kanssa. Gervas liittyi joukkoomme myöhemmin. Mietimme nimiä Sarahin tulevalle vauvalle sekä nauroimme hauskoille jutuille. Oli mukava ilta, nautin kovasti.

I was thinking about starting to post more often since that way it’s much easier for me to keep up and not take forever actually writing these posts. I will not do this every eventhough these two post are posted right after each other. I should be up to date now.

I been really homesick lately. It’s worse when I don’t have any school or anything to do after school so I’m just here doing nothing. In these times I often start thinking about Finland or looking through snapchat MyStories. These usually just make the homesickness worse. Homesickness is normal and I’m trying not to let it affect how I live and act here. Sometimes that’s really hard to do. There’s this song from a finnish artist which describes my feeling quite good. It’s in finnish so you can listen to it but you wouldn't understand all the lyrics. Sanni (the artist) sings in her song that I have a good life and homesickness. This is the part that mostly describes me, since everything is awesome here, but I’m still homesick.

Well that’s it from that. Let’s move on to more happier subjects. Here’s some things that happened in the past few weeks.

We took our boat and went to the Missouri river just to boat around. Mgonja’s (Sarah, Gervas and Henry) were with us. The weather was very good: the sun was shining and it wasn’t cold or anything. We drove to Plattsmouth. There we put the boat on water. From there, we drove towards Omaha. Everybody had fun. When we got to Omaha, we let the boat just go along the river by itself as we ate some snacks. After we ate and chilled for awhile we drove back to the car and back to Harlan.

The Mgonja’s came to our house in Harlan after the boat ride to carve some pumpkins. The boys were behaving and concentrating at first, but after a little while they gave up and started playing. We had pizza for dinner. I liked the day a lot. I like being on the boat.

We spent the Halloween weekend at Des Moines at Pat’s parent’s house. We drove there friday night. On Saturday me, Lucas, Pat and Lori went to Ames to watch a college football game. Iowa State played Kansas State. Before the game we met with some of Pat’s friends. They had a tailgating spot and from there we watched the marching band perform. We also ate and talked.

Finally we went to watch the game. Our seats were good and the weather was outstanding. Not including my back and shoulder pains and ISU losing, the game was a success. The game’s atmosphere is like a concert in Finland would be. I loved it! After the game we continued our tailgating. I quickly went from talking with the adults to playing with the kids. I was the only one my age. The next age from mine down was six and one up was somewhere around 30. In that kind of situations I miss my twin brother in Finland (even though I wouldn't admit it). This tailgating lasted for hours, but eventually we started to head back to Des Moines.

On Sunday everyone else but me went to church. I didn’t want to go. A little while after the church, we went to eat lunch at the church’s fundraiser. There was a lot of people there. The food was a Thanksgiving meal: turkey, gravy, mashed potatoes, filling, and veggies like steamed peas. After eating we went back to the house to take a quick nap, before going to the movies. Sarah, Gervas, Henry and Bruce, another little kid, joined us. We watched the movie Storks.

In the afternoon we (me, Pat, Lori and Lucas) went to Ancony, where the kid Bruce lives. There we went trick-or-treating. Here in America people take Halloween very seriously and they don’t hold back with the decorations. The kids ran around from door to door after candy, while me and the adults walked behind. It was really fun to watch the kids. I really like the way Halloween is spent here. After that we drove back to Harlan.

On Monday we didn’t have school, so I decided that I wanted to go to a haunted house. I went to the Mystery Manor in Omaha with my friend from school, D’Artagnan. I thought that I was going to scream and all that, but I wasn’t like that at all. I managed to keep my cool and survive it. I even liked it! I would really like to go again. I wish Finland would have haunted houses too.

Second quarter started at school. It’s not at all different from the first one other that the sports changed. We got quarter grades and mine were all A.

On Friday, 11/4, Pat had his birthday and we celebrated it by going to a mongolian restaurant called huHot for supper. The food was delicious and we enjoyed ourselves. As we were driving back, I saw a shooting star. I’ve only seen one or two before that. When we got home, I went outside to look at the stars, because they are so amazing here. Because there isn’t any city light or trees around here, you can really see a lot of stars. I even saw the Milkyway faintly. I love looking at stars so much!

On Saturday Lucas performed with his classmates in a church mass at Portsmouth. There was a special mass dedicated to a statue of some very important saint. After the mass there was a fundraiser arranged by this catholic area. Again, we ate a Thanksgiving meal, but the only difference was that the turkey was replaced by fried chicken. After the meal there was an auction. Oh my, they talk fast! I couldn’t understand anything. This lasted for few hours, because there was a lot of stuff to be sold. After the auction, was a few raffles, which we didn’t win.

Today we went to watch our school’s play “Who’s crazy now?”. It was good and enjoyable. It was about old teachers from the Harlan school who had gone crazy and were now in an asylum. In the evening Sarah and Henry and their dog Nina, came to our house. Pat made barbeque and I played with the boys. Gervas joined us later. We talked about stuff and had fun. I liked the evening. It was kinda relaxing.

Snack break at Missouri river

Pumpkin carving

All done!

Cuddling with Remi after a long drive to Des Moines

Tailgating at ISU game. Behind us is the marching band.

Almost game time!

Cy, the ISU mascot, Lucas and I

Kids ready for trick or treating! From the left Lucas, Bruce, June and Henry

People go all out with Halloween decorations

Wow that's impressive!

The auction at the fundraiser.

Jälleen hirmuisesti rakkautta sinne maapallon toiselle puolen!

lauantai 5. marraskuuta 2016

2nd: "'Sup dude"

Oho, jo 2 kuukautta vierähtänyt täällä maapallon toisella puolen. Aika on vaa lentäny ohi. Koulussa loppuu ensimmäinen neljästä jaksosta ihan kohta. Oon koulussa nykyään paljon itsevarmempi ja iloisempi. Itse koulu on todella rentoa ja hauskaa. Mun kaikki aineet on A eli 10. Viime kuukauden aikana on tapahtunut vaikka mitä.

Meillä oli koulussa homecoming. Viikon ajan pukueduttiin eri teemojen mukaisesti ja lauantaina oli itse homecoming tanssi. Maanantaina teemana oli yöpuku. Kaikki tuli kouluun erinäköisissä yöpuvuissa. Monella oli päällään onepice tyylinen jumpsuit, niin kuin minulla. Mä ja mun kaveri Maggie pukeuduttiin molemmat samanlaiseen superman pukuun.

Tiistaina oli generation day elikkä frensmanit ja sophmorit pukeutu vauvoiksi ja juniorit ja seniorit pukeutu vanhuksiksi. Keskiviikkona ei ollut koulua.

Torstaina teemana oli tacky tourist. Seniorikundit kuitenkin pukeutui cheerleadereiksi. Illalla oli Powderpuff peli, jossa tytöt pelasivat hieman vähemmän väkivaltaista versiota amerikalaisesta jalkapallosta. Seniori pojat olivat myös siellä cheerleading asuissa kannustamassa. Pelin jälkeen oli yksi hyvin erikoinen ja jännä ohjelmanumero, nimittäin auton tuhoaminen. Tämä kyseinen auto oli vanha rämä auto, joka oli koristeltu sen koulun väreillä ja maskotilla joita vastaan pelasimme perjantaina homecoming pelisssä. Tämä auton tuhoaminen vissiin tuo onnea ja kuvastaa sitä kuinka tulemme voittamaan toisen tiimin.

Perjantaina teemana oli wizard of oz. Mulla on mukana mekko, joka näyttää hieman lyhennetyltä versiolta Glindan mekosta. Enää puuttui vain kruunu ja valtikka, joita en koskaan saanu mistään. Asu kuitenkin oli ihan menevä ja kaikki meni kivasti. Koulussa oli eri aikataulu kun normaalisti, koska oli homecoming kruunajaiset. Päästiin tunnilta aikaisemmin ja kaikki meni auditorioon jossa on myös lava. Lava oli tällätty aivan täyteen kaikkea wizard of oz teemaista. Kruunajaisten jälkeen oli paraati Harlanin keskustassa. Itse olin Lentis tyttöjen kanssa pickup auton lavalla vilkuttamassa yleisölle, joka koostui suurimmaksi osaksi lapsista ja vanhuksista. Illalla oli sitten tämä homecoming jalkapallo peli. Tunnelma oli hyvä ja energinen. Meidän tiimi hävisi, mutta tämä ei paljoa häirinnyt tunnelmaa.

Lauantain vietin kaverini Maggien kanssa. Menimme aamutuimasta siivoamaan Merril Fieldiä eli meidän jalkapallokenttää. Sieltä suuntasimme Maggielle. Hänen talonsa on aika hyvin keskellä ei mitään. Se on myös farmi. Siellä kävimme katsomassa Maggien perheen lehmiä. Ajoimme lehmien luokse Rangerilla eli jonkin sorttisella katollisella mönkijällä vissiin. Mä sain ajaa myös ja se oli aivan sairaan hauskaa! Tykkäsin tosi paljon siitä. Sen jälkeen suuntasimme takaisin sisälle. Päätimme katsoa vähän Netflixiä, sillä meillä oli vielä aikaa, mutta se muuttuikin nap timeksi. Herättyämme suuntasimme meille, jonne Morgan, Maggien isosisko, ja Mary, saksalainen vaihtari, tulivat myös. Meillä laittauduimme valmiiksi. Kun olimme valmiit Clara, toinen kaverimme ja Kaleb, Maggien poikaystävä, tulivat meille, jotta saimme otettua muutamat ryhmäkuvat ennen itse tanssia.

Homecoming tanssit pidettiin meidän koulun ruokalassa. Paikalla oli ammattivalokuvaaja, joka otti kuvia niistä jotka halusivat. Itse tanssi oli kiva, mutta illan DJ:t olivat aivan surkeita omaan makuuni. Huomasin myös nopeasti, että yhteistanssit kuten Cotton Eye Joe olivat erittäin suosittuja. Itse en kestä tälläisiä, mutta olihan sekin kokemus. Ilta meni sitten tanssiessa, eikä muuta oikein enää tapahtunut. Olin kotona jo joskus yhdetoista aikoihin. Minun ensimmäinen ja ainoa homecoming viikko ja tanssi oli kyllä huikea menestys ja kokemus. Toivoisin, että suomalaiset koulut adoptoisivat tämän tavan, sillä se on aivan huikea!

Pari viikkoa homecomingin jälkeen minä, Mary ja Joe pidettiin esitelmät meidän kotimaistamme lentistiimille. Kaikki piti niistä ja ainakin mä tykkäsin myös esittää Suomea tytöille. Lentiksestä puheen ollen, emme pääseet osavaltio tasolle kisaamaan joten lentis kausi loppui osaltamme. Meillä oli banquet eli illallinen, jolloin valkut piti puheet ja antoi kaikille kunniakirjat. Mä sain myös varisity kirjaimen ja 2 pinssiä. Tämä tapahtuma oli tosi mukava virallinen lopetus lentikselle.

Mun vastaanottava vaihtarijärjestö täällä USAssa on ISE. Se järjestää erilaisia tapahtumia ja matkoja osavaltioiden sisällä ja ulkopuolella. Minä ja Mary mentiin ISE:n järjestämälle Pumkin Patchille Des Moinesissa, jossa tavattiin muita vaihtareita Iowassa. Me saimme kavereita 2 vaihtariveljeksestä. Leonardo on Italiasta ja Andres on Meksikosta. Kurpitsa tarhalla oli maissi labyrintti. Kävimme sen läpi heidän kanssaan. Meillä kaikilla oli tosi hauskaa. Kurpitsatarhalla oli myös monta muuta aktiviteettia, joista tärkein oli tietenkin syöminen. Paistettiin makkaroita hot dogeihin ja teimme myös smoresseja (paahdettu vaahtokarkki ja suklaa pala kahden keksin välisä). Voin sanoa, että nautin kovasti. Koko päivä oli todella mukava.

Illalla menimme katsomaan Gabaret-nimistä musikaalia Omahaan. Meitä oli minä, Pat, Lori, Mary ja Patin ja Lorin kaverit Sarah ja Gervas. Menimme ennen musikaalia hienoon ravintolaan, jossa oli tosi hyvää ruokaa. Itse musikaali oli hyvä ja nautimme siitä, mutta se oli myös hieman omalaatuinen.

Tässä oli sitten minun toinen kuukausi Amerikan mailla jotenkin tiivistettynä. Toivottavasti saatte jotakin selkoa.

Wow, 2 months have already gone by here across the world. The time has just flown by. In school, the first quarter of the total of four is ending soon. I’m much more confident and happier at school. The school itself is really relaxed and fun. All my grades are A which is the best grade. During the last month a lot has happened.

We had homecoming at school. For a week we dressed accordingly to different themes and on Saturday we had the actual homegoming dance. On Monday the theme was pyjamas. Everybody wore different kind of pyjamas. Many had onesies, like I did. Me and my friend Maggie had ordered same Superman onesies.

On Tuesday was generation day which meant that freshmen and sophmores dressed as babies and juniors and seniors as old people. On Wednesday we didn’t have school.

The theme for Thursday was Tacky Tourist but senior guys dressed as cheerleaders. In the evening we had the Powderpuff game, where the senior girls played a less violent version of american football. The senior guys were there to cheer for the girls still dressed as cheerleaders. After the game was a very weird and extraordinary activity: destroying a car. The car was an old, broken car, which was decorated colors and mascot of our opponent school for the next day’s Homecoming game. This destroying-a-car-ritual apparently brings luck and portrays how we’re going to win the game and beat the other team.

On Friday, the theme was Wizard of Oz. I have a dress that kinda looks like a shortened version of the Good Witch Glinda’s dress. I was only missing a crown or a tiara and a scepter, which I never got from anywhere. My outfit was okay even without them and everything went smoothly. We had a different schedule than usually, because we had the crowning of the homecoming king and queen. We got out of class earlier and everybody went to the auditorium, which also has a stage in there. The stage was filled with Wizard of Oz themed decorations from floor to ceiling. After the coronation, there was a parade in the center of Harlan. I myself was with the volleyball girls in the back of a pickup truck waving to the crowd, which was mostly little kids and old people. In the evening we finally had the homecoming football game. The atmosphere was good and energetic. Our team lost but that didn’t affect the mood that much.

I spent the Saturday with my friend Maggie. In the morning we went to clean up the Merrill Field (our football field). After that we went to Maggie’s place. Her house is kinda in the middle of nothing. It’s a farm. We went to watch her family’s cows. After that we headed back inside. We decided to watch some Netflix, but that turned to a nap time. After we woke up we came to my place with Maggie, her big sister Morgan and Mary the exchange student from Germany. We got ready at my house. When we were ready, Clara our other friend and Kaleb, Maggie’s boyfriend, came here and we took group pictures before the dance.

The actual Homecoming dance was held in our school’s cafeteria. We had a professional photographer there to take pictures of the couples or friend groups. The dancing was fun, but the DJ’s were terrible in my opinion. The whole night was spent dancing. That’s about it. My first and only homecoming was a success and an amazing experience.

Few weeks after Homecoming, me, Mary and Joe made presentations of our countries to the volleyball team. Everybody liked them and at least I liked to present Finland to the girls. Speaking about volleyball, the season ended. We had a banquet and the coaches made speeches and gave everybody a diploma for participating in volleyball. I got a varsity letter and 2 pins. The banquet was a really nice ending to the volleyball season.

My exchange organisation here in US is ISE. ISE organises a lot of different trips and happenings inside the state borders and outside. Me and Mary went to a ISE happening in a pumpkin patch in Des Moines. There we met other exchange students living in Iowa. Me made some new friends with two host brothers: Leonardo from Italy and Andres from Mexico. There was a corn maze and we completed that with them. We all had fun. One activity in the pumpkin patch was eating of course. We grilled sausages for hot dogs in a camp fire. We also made smores. I enjoyed myself very much. The whole day was fun.

In that same evening, we went to watch a musical called Gabaret in Omaha. There was me, Pat, Lori, Mary and Pat’s and Lori’s friends Sarah and Gervas. Before the musical, we went to a fancy restaurant, where we had some really good food. The musical itself was good and we enjoyed ourselves, but it also was a bit peculiar.

That was about all that happened in the second month that I’ve been here. I hope you can make some sense of this.

Maanantaina oli siis pyjamapäivä koulussa. Oikealla Maggie ja minä, vasemmalla minä, Mary ja Sam.

Tiistaina oli Generation day. Oikealla Maggien ja minä, vasemmalla Kate ja Nicole.

Torstaina oli Tacky Tourist day ja perjantaina teemana oli Wizard of Oz.

Tässä koko Wizard of Oz kaarti. (Huono laatu johtuu puhelimestani, anteeksi siitä). Kuvassa vasemmalta Abby, Taylor, Maggie, minä, Fidel ja Andrew.

Otimme homecoming kuvia meillä. Tässä Mary ja minä.

Vasemmalta Clara, minä, Mary, Maggie ja Kaleb.

Minä ja Pucelikit.

Tässä lentopallomanagerit saivat kunniakirjat ja puheen. Vasemmalta Ellen, Abigail, minä ja Thomas.

Kurpitsatarhalta. Vasemmalta minä, Andres, Leonardo ja Mary.

Traktoriajelu kurpitsatarhalla.

Sää ei aivan ollut puolellamme kurpitsatarhalla, mutta se ei meitä häirinnyt.

Traktoriajelu oli täynnä vaihtareita ja heidän perheitään.

Kävimme katsomassa musikaalia. Vasemmalta Sarah, Gervas, Pat, Lori, minä ja Mary.

Tässä autan Lucasta läksyissä illallisen jälkeen. Kumpikaan ei kärsi tässä kuvassa vaikka niin näyttääkin haha.

Pat nauttii illastaan koiramme Remin kanssa.

Mary ja minä, taustalla koulumme jalkapallokenttä.

Koulumme jalkapallo kausi päättyi. Kuvassa näkyy koulumme oppilaita ja jalkapallotiimi sekä -peli.

Terkkuja ja haleja kaikille!

perjantai 16. syyskuuta 2016

1st : "I am SO confused right now."

Yks kuukaus Jenkeissä pulkassa. Ei kyllä yhtään tunnu siltä. Aika menee ihan järkyttävän nopeasti, eikä oikeen kerkee tulla edes ikävä. Arki rupee jo hyvää vauhtia normalisoitumaan.

Oon siis pikkusessa kaupungissa, jonka nimi on Harlan. Se sijaitsee Iowassa ja lähis iso kaupunki on Nebraskan puolella oleva Omaha.

Kaikki täällä on tosi mukavia ja auttavaisia. Oon saanu jo hyviä kavereita ja kaikenlaista on suunnitteilla. Meijän koulussa on kaksi muuta vaihtaria. Marisa on Saksasta ja Jokha on Tansaaniasta. Ollaan kaikki meidän koulun lentistiimissä.

Koulussa joka päivä on sama lukkari joka voi välillä tuntua hieman yksitoikkoiselta. Tunnit on suunnilleen 60 min pitkiä ja välkät on sellaset 4 minuuttia. Omia koulukirjoja täällä ei ole ja konetta käytetään paljon. Mun koulupäivä kestää kaheksasta about viiteen, mutta 2:30 eteenpäin on lentis harkat.

Oon siis meidän koulun lentistiimissä managerina, joka tarkottaa sitä että auttelen treeneissä keräämällä palloja, tekemällä eri pikkutehtäviä mitä valmentajat antaa ja kaikenlaista siltä väliltä. Matseissa saatan tehdä Libero-trackingiä eli pelaajien vaihtojen kirjaamista tai hoitaa tulostaulua. Viime pelissä mun tehtävä oli vartioida meidän pukukopin ovea varkailta ja katsoa peliä. Aika rentoa siis.

Kaikki on tosi kiinnostuneita Suomesta ja millasta siellä on. Monet opettajat on kyselly erinäkösiä juttuja liittyen Suomeen ja mun asuinpaikkaan. Nuoret tykkää eniten kun kerron Suomen ja Amerikan koulujen eroista. Useiten kysytty kysymys on varmaankin, että tykkäänkö Iowasta ja täällä olosta. Monet myös ihmettelee mun sukunimeä ja miten ihmeessä se lausutaan. Ihmeellisen hyvin nää paikalliset osaa sen kuulolta lausua. Rehtori on yksi näistä yksilöistä, joka on ottanut tehtäväkseen oppia lausumaan sen oikein. Mä tykkään kuunnella muiden yrityksiä ja vastailla niiden kysymyksiin.

Yritän postata ainakin kerran kuukaudessa about 15. päivän tienoilla. Mulle saa laittaa kyssäreitä niin vastailen niihin ajan myötä. Ehdotuksia blogipostausten aiheista saa myös laittaa. Suunnitelmissa olis tehdä ainakin mun NYC:in matkasta ja koulusta erilliset postaukset lähi aikoina. Tossa alhaalla on erinkösiä satunnaisia tähän mennessä ottamiani kuvia.

------------------------------------------

1 month in the USA done. It really doesn't feel like it. The time flies by and there really isn't a lot of time to be homesick. My everyday life starts to normalize.

I'm staying in a small town called Harlan. It's in Iowa and the closest big city is Omaha in Nebraska.

Everybody here is really nice and helpful. I've made friends and we're already planning different kind of things. In our school, there's two exchange students besides me. Marisa is from Germany and Jokha is from Tanzania. We are all in the volleyball team.

The schedule is the same in school every day, which can be a little boring. The classes are about 60 minutes long and the recesses are 4 minutes. We don't have our own school books and we use the computer a lot. My school day starts at 8:05 and ends about 5:00, but I have volleyball practice from 2:30 to 5:00.

I'm in our schools' volleyball team as a manager. I help with the balls, do little tasks that the coaches want me to do and all that kind of stuff. During the matches I might do Libero tracking, which is writing down the substitutions of the players, or take care of the scoreboard. In the last match I guarded our locker rooms' door from thieves. So a pretty chill job.

Everyone is really interested in Finland and what's it like there. Many teachers have asked different questions about Finland and where I live. Teenagers like when I tell what's different in Finland, school and friend wise. The most asked question must be: How do I like Iowa and Harlan? Many have troubles with my last name and it's pronunciation. Our school's principal have taken as his mission to learn how to say it. I like hearing others try saying it and I love answering their questions.

I'll try to post once a month around the 15th day. Please send me questions and ideas for future blogposts. I'm planning on doing separate blogposts on my NYC camp and school. Below there are random pictures that I have taken during my stay.